Viimeisimmät artikkelit:
- GoProHD Hero lisätarvikkeita
- X-Pilot nyt Facebookissa virallisesti
- miniplane polini
- Skydiver vs. paraglider
- PARAGLIDING INDIAN STYLE
- Parajet rotron vastaan Dell
- Mac Para Jet 24
- Ojovolador testasi Nucleonin
- Yksi ensimmäisistä paramoottoreista
- I want it now
- Polini, Viper ja talvi
- Come, fly like a bird over the tropical paradise!
- Las Candelas 2010 Paramotor
- Choose life
- Näin tehdään Dudek varjoliidin.
- Skywalk Paramoottori
- Mikro Kopter
- PLAYGRAVITY
- Polini + PXP
- Startti autoa päin
Blogin kategoriat:
- -X- Katsastaa
- -X- Seuraa
- -X- Suosittelee
- -X-Video
- ACRO
- Aiheeton
- B.A.S.E
- eh… :D
- Ennätys
- FAI / CIMA Tiedottaa
- HD- video
- Ilmakuvaus
- ilmakuvausvälineet
- iPhone
- Kilpailu
- Kiteilyä
- kysely
- Lennokit
- Lentopäiväkirja
- Lentotekniikka
- Modifikaatiot
- Moottorilista
- Moottorit
- Moottorivarjoliito
- MOVA- kuvia
- MOVA-varjoliidin
- Niksi Pirkka
- Ongelmatilanteet
- Onnettomuus
- Ozone
- Päivitys
- Pallot
- Paramoottorit
- Pelastusvälineet
- Sähkömoottorit
- sekalaisia
- Speed varjo
- Tapahtumat
- Testiympäristö
- Tiukkapipovaroitus
- Trike
- Turvallisuustiedote
- Välineet
- Varjoliidin
- Varjoliito
- Venäläinen ilmailu
- Video
- Virallisempaa
- WTF
- www
- Yleisilmailu
Sivusto:
Suositut artikkelit [TOP-5]:
Arkisto:
Tilaa X-blogi
Hel
2
X-Pilot suosittelee: Cirus Puffer “paukkuliiviä” moottoroituun varjoliitimeen.
Kategoriassa -X- Suosittelee | 2 Kommentteja
Vesi laskeutumispaikkana mova:lle on X-Pilotin mielestä ehkä se vihon viimeinen paikka laskeutua, jos muitakin mahdollisuuksia löytynee, koska vaikka vesi on iskujen takia ihan hyvä vaihtoehto, niin ongelmana on se, että mova uppoaa kuin kivi pohjaan ja veden varassa on hyvin vaikeaa saada itseänsä vapautettua valjaista, koska et saa happea ja näin ollen mennään paniikkiin ja se on sitten siinä, että taas sai pappi kahvia juodakseen 
.
Cirus Puffer on tehty laadukkaasta pintamateriaalista, joka on kestävää ja notkeata.
Jo tilastollinen tosiasia on se, että hukkuminen on toiseksi yleisin kuolinsyy paramoottori kuolemista ja tämä on viime aikoina hieman lähtenyt niin sanotusti käsistä, lultavasti johtuen osalta videoista, joissa vesihiihdetään hienoissa paikoissa moottoroidulla varjoliitimillä ja kun tälläistä haluaa joku kokeilla niin udohdetaan, että tuolloin pitäisi olla pelastusvene lähettyvillä tai ainakin paukkuliivillä varustettu paramoottori tai pikalaukasin valjaiden lukoille (jossa on kyllä vaaransa laueta väärässä paikassa).
Tälläinen paukkuliivi olisi paramoottorivalmistajan helppo tehdä valjaisiin vakiona.
X-Pilot päätti varustaa oman paramoottorinsa uudella Cirus Puffer “paukkuliivillä”, koska lentoreitit joskus menevät meren ja vesistöjen päälle ja jos silloin jostain käsittämättömästä syystä varjo ruttaisi ja joutuisit veden varaan, niin ainakin olisi tämä turvana, jos se hieman antaisi mahdollisuuksia pelastautua hengissä tapahtumasta.
Cirus Puffer kiinnitettiin kehikkoon, kunnollisilla remmeillä.
Eli kysessä on väline, jota ei koskaan haluaisi oikeesti käyttää, eli kuin pelastautumis/varavarjo.
Cirus Puffer on pienen kokoinen paukkuliivi, joka on varustettu Halkey-Robertsin ”älyllä” joka laukeaa automaattisesti toimintakuntoon 2-3 sekunnissa kun tuote joutuu veden kanssa tekemisiin. Pufferin voi vetäistä narusta myös manuaalisesti toimintakuntoon.
Manuaalisen vetokahvan voi ottaa myös pois käytöstä, jos pelkää että joku vetäisi sitä vahingossa.
Puffer on helppo tarkistaa säännöllisten väliajoin onko kaikki kunnossa, koska laukasin systeemissä on merkkiväri koodit jotka ilmoittavat onko tuote toimiva vai ei, eli automaattilaukasimessa ja manuaalisessa on vihreä merkki silloin kun kaikki on ok, mutta jos toisessa tai kummassakin on punainen merkki on jotain epävarmuutta olemassa toiminnassa ja Puffer pitää tuolloin huoltaa.
Itse äly on tämän näköinen.
Pufferin standardi patruuna, joka täyttää pelastautumisliivin on vaihdettava 3 vuoden välein, että tuote toimii varmasti. Tuollainen vaihtokitti maksaa muutaman kympin.
Cirus Puffer eroaa kilpailijastaan Agamasta siten, että Pufferista on niskantaakse ulottuva “pelastuskelluke” ja kiinnitys on myös suoraan olkahihnan päälle. Tällä kiinnityksellä ja niskan taakse ulottuvalla kellokkeella kuulemman saadaan varmistettua se, että pää jää pinnalle vaikka taju menisikin. Myös kiinnityshihnat ovat kunnolliset hihnalukituksilla, eikä mitään velcro kiinnitystä, niin kuin Agamassa. Myöskin patruunan koossa on eroa. Agama käyttää 50g patruunaa, kun taas Cirus Puffer käyttää kantokyky standardi 275N käyttämää standardi 60g patruunaa. Vaikka Puffer käyttääkin 10g isompaa patruunaa, niin loppukäyttäjälle tuo ero on hyvin pieni kantokyvyssä (Kantokyky 150N=33g, Kantokyky 275N=60g), mutta taas tuo standardi 60g koko on taas siinä suhteessa hyvä argumentti, koska noita patruunoita saa silloin ihan mistä vain, kun taas Agaman 50g patruunan kanssa on vähän niin ja näin.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että myös Agama on siirtynyt uudistetuissa malleissaan tuohon samaan 60G- standardi patruunaan, joten tältä osin eroa ei enään ole suuntaan tai toiseen.
Cirus Pufferissa on niskan taakse ulottuva kelluke ja asennus myös suoraan olkahihnojen päälle.
X-Pilot kokeili sekä olkahihnojen päälle olevaa kiinnitystä, että normaalia paramoottorin kehikkoon kiinnitystä, niin X-Pilot valitsi tuon kehikkoon kiinnityksen sen mukavamman ja huomaamattoman paikan takia. Olkahihnan päällä olkahihna nousee hieman ja osuu kaulaan ja leukaan välillä, joka on tietysti ymmärrettävää eikä ole mikään hirveä ongelma, mutta X-Pilot halusi asennuspaikan olevan täysin huomaamaton joka ei ole tiellä lennettäessä mitenkään, siksi X-Pilot valitsi kehikkokiinnityksen.
Cirus Puffer voidaan kiinnittää myös olkahihnojen päälle (kuvassa kiinnitetty kehikkoon).
X-Pilot suosittelee joko tätä Cirus Pufferia tai Agaman vastaavaa, jos lennät vesistöjen lähettyvillä, koska mitään haittaa tuosta ei ole mutta tarvittessa suunnaton apu, niin kuin eilen tälle moottorivarjoliitäjelle, joka joutui veden varaan, iskeytyen veteen 3-metrin korkeudelta, kun hän lensi joen päällä. Vaikka pelastusvene oli paikalla heti, niin kesti 20min 6-pelastajalta saada lentäjä punossotkusta pois veneeseen. Miten olisi ollut, jos lentäjällä ei olisi ollut “paukkuliiviä” ?
Mutta niin kuin Cirus Pufferin X-Pilotille oleva myyjä sanoi, että vaikka paramoottori onkin varustettu pelastautumis paukkuliivillä, niin vettä kannattaa välttää, jos sellainen on mahdollista. Vesi on vihon viimeinen paikka hätälaskupaikaksi moottoroidulla varjoliitimellä.
- X -
P.S: Cirrus Puffer maksaa noin 250€ ja sitä saa Suomen viralliselta H&E maahantuojalta, eli Vesterisen Atsolta (puh: 040-842 2820) .
Hel
1
X-Pilot suosittelee: Icaro 2000 SkyRider TZ kypärä.
Kategoriassa -X- Suosittelee, Välineet | 1 Kommentti
Jos paramoottori käyttöön on hakemassa ihan peruskypärää, ilman että kypärään tarvitsisi asentaa mitään kuvauskalustoa, niin silloin se olisi X-Pilotin mielestä ehdottomasti Icaro 2000 SkyRider TZ.
SkyRider-TZ on todella kevyt, eli 475g
Miksi sitten juuri tuo SkyRider TZ malli eikä esimerkiksi Icaron uutta hienoa SkyRider leather tai Rollbar mallia ja miksei tuo halvempi SkyRider fiber malli olisi riittävä?
SkyRider Leather painaa 650g eli nahkapinnote tuo turhaa painoa.
Tässä muutamat X-Pilotin pointit miksi X-Pilot suosittelee juuri tuota SkyRider TZ mallia:
Lähinnä tuo keveys on luxusta, jota alkaa arvostamaan kun eri kypäriä kokeilee ja testailee.
Rollbar on painavin malli, eli 700g ja leukasuoja huonontaa liikkuvuutta ja estää esimerkiksi ilmakuvauksen tietyltä osin.
Sitten argumentit jotka tekevät Icaro moottorivarjoliitokypäröistä kypärien eliittiä, eli:
Monet muut, kuin Icaro kypärät eivät yllä ihan samalle tasolle, mutta kyllähän nämäkin tietysti asiansa ajaa jollain lailla ja on aina parempi vaihtoehto, kuin ilman kypärää.
Noh täydellistähän kypärää ei ole vielä tehtykkään ja Icaro SkyRider TZ kypärästäkin löytyy muutamia huonoja asioita, jotka ovat:
SkyRider-TZ mallia on vaikea maalata omanlaiseksi. Silloin malliksi on valittava normi SkyRider fiber malli (tulee vain Optime2- suojilla), joka on sitten helppo maalata melkeen minkälaiseksi vain.
Yhteenvetona kaikenkaikkiaan kun X-Pilotilla on 6kpl erilaisia mova- kypäriä, niin juuri tämä Icaro SkyRider TZ on ehdoton suosikki ja X-Pilot aikoinaan kun tämän kypärän sai, niin tunti itsensä todella petetyksi… siis mihin? Ei Icaro SkyRider TZ kypärään vaan siihen, että kukaan ei ollut kertonut X-Pilotille kuinka kevyt tuo kypärä on. Juuri keveys pisti ensimmäisenä silmään kun X-Pilot sai tämän kypärän itselleen, eli miksi kaikenkaikkiaan olin pitänyt muita kypäriä ja kukaan ei ollut informoinut ja mainostanut tämän kypärän hyviä puolia… 6-vuotta meni täysin väärien kypärien kanssa pulatessa .
X-Pilot on laittanut kypäräänsä lasit, tummennetun visiirin tilalle (visiirin näkökentän haitan vuoksi). Lasit on tarkoitettu käytettäväksi kun vasta-aurinko haittaa näkyvyyttä. Hedsettiin X-Pilotilla on asennettu ilmailuradio (vasen kuuloke), PMR-puhelin (oikea kuuloke) ja MP3-soitin (stereo, eli vasen ja oikea kuuloke).
Kypärässä X-Pilot pitää tärkeänä melunsuojausta, istuvuutta, keveyttä, esteetöntä näkökenttää ja tietysti sitä mihin se on tehty, eli suojausta. Icaro SkyRider TZ mallissa yhdistyy kaikki nämä, kunhan pidät huolen, että saat juuri oikean kokoisen kypärän, joten mittaa pääsi ympäryysmitta ennen tilausta 
.
Icaro SkyRider TZ kypärä löytyy yhdeltä Suomen viralliselta Icaro2000 dealerilta, eli Hannu Gröhn:iltä Oulusta. Parapenteillä on Icaro SkyRider TZ paketti jossa on normaalia paremmat suojaimet, eli Peltor Optime3 (normaalisti optime2) ja kirkas visiiri maksaa koko paketti pyöreesti vajaat 200€ ja sen saa helposti soittamalla tai mailaamalla Hannu Gröhn 040-5640716 / hgrohn@nic.fi .
- X -
P.S:
kuvassa oleva Icaron uusin malli nimeltään Scarab näyttää monilta ominaisuuksiltaan hyvältä, mutta tämäkin painaa melkeen 100g enemmän kuin TZ-malli.
Tam
29
X-Pilot suosittelee: Nikon ja Canon järkkäri ilmavalokuvaukseen.
Kategoriassa -X- Suosittelee, Ilmakuvaus, ilmakuvausvälineet | Jätä kommentti
X-Pilot on harrastanut moottorivarjoliitämisen rinnalla ilmavalokuvausta jo vuodesta 2000 lähtien aktiivisesti ja siinä matkalla on kuvauskalusto muuttunut noin 3-kertaa digikameran osalta. X-Pilot suosittelee tällä kertaa digikameraa ilmakuvaukseen, mutta niin kuin kaikissa -X- Suosittelee artikkelissa on lukijan syytä muistaa se, että artikkelin tarkoituksena ei ole väittää, että Canon tai Nikon olisi absoluuttisesti se paras digikamera, vaan enimmäkseen vain valoittaa niitä perusteita, miksi X-Pilot on mieltynyt Nikoniin tai Canoniin sen muutamien ominaisuuksien takia ja niiden asioiden löytymisenä mistä X-Pilot pitää digikamerassa ilmakuvaukseen.
Toisissa merkeissä on asiat voitu tehdä hieman eritavalla, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että se olisi huonompi kaikille, koska meitä ilmavalokuvaajia on monen laisia ja kuvaus teknikat ja kuvien jälkikäsittely on erilaisia. Muista tämä kun artikkelia luet ja muista se, että artikkelissa esitettään lähinnä vaan niitä etuja mihin X-Pilot on mieltynyt ilmavalokuvauksessa, eli ei niinkään perehdytä niihin huonoihin asioihin, mitä myös Nikonissa ja Canonissa löytyy, jos aletaan vertaaman kaikkia mahdollisia asioita digikameroissa.
Ilmavalokuvauksessa näkee maaston muodot erilailla, kuin maassa.
Ensinmäiseksi on kuitenkin todettava, että digikamera on vain väline ilmavalokuvaukseen ja mikään kamera ei ota hyviä ilmavalokuvia vaan itse kuvaaja ne ottaa kameran ollessa vain tallennusväline. Se tärkein asia ilmavalokuvauksessa hyvän kuvan saamiseksi ei ole kamera vaan hyvän ilmakuvan saamiseksi ilmavalokuvauksessa pätee täysin samat asiat kuin valokuvauksessa ylipäätään ja niissä kamera ei esitä sitä pääosaa vaan miten kameraa käytetään. Siksi hyvän valokuvan saamiseksi on lukijan syytä perehtyä ylipäätään valokuvaukseen samalla kun kameraansa käyttää, oli se sitten minkälainen tai minkä merkkinen tahansa. X-Pilot:in “oppi-isänä” on ollut valokuvauksessa yksi suomen parhaista valokuvaajista, eli Jore Puusan oppeja, kannattaa opiskella jonka www-sivuille pääset tätä klikkaamalla.
Emme kuitenkaan käsittele tässä artikkelissa ilmavalokuvauksen tärkeinpiä asioista eli kuvaustapoja, sommittelua ja muuta sellaista vaan ainoastaa tässä artikkelissa X-Pilot suosittelee kameraa, eli sitä kuvausvälinettä. Jotta pystyisit arvioimaan suosituksen perusteita, niin X-Pilot pitää tärkeysjärjestyksessä neljä asiaa ilmavalokuvauksessa ja ne ovat:
1. Kuvausvälineen käyttäminen, eli valokuvauksen perustat eli sommittelu ja kuvauskohteen oikeat kuvauskulmat, valotus, jne, jne.
1. Järjestelmäkameran optiikat
1. Valokuvan jälkikäsittely tietokoneella.
Niin kuin huomasit ovat kaikki kohdat saman arvoisia, joten ota tämä huomioon myös kun tätä suositusta heijastelet omaan ostopäätökseen kun kameraa ostat ilmavalokuvaukseen.
Eli tässä artikkelissa perehdytään noista kohdista vain kameraan ja itseasiassa vain järjestelmä digikameran runkoon eli ei optiikkoihin ja kuvausvälineen käyttämiseen vaikka ne ovat yhtä tärkeitä asioita.
Ilmasta ilmaan valokuvauksessa tarvitaan omanlaisiaan objektiivejä.
Ilmakuvauksessa Digikameralta vaaditaan paljon. Digi järjestelmäkameran rungossa pitäisi olla mahdollisimman paljon pixeleitä, koska ilmavalokuvauksessa valokuvat sisältävät paljon pieniä yksityiskohtia, joita iso pixelimäärä tuo hyvin esiin. Ongelmana on vain se, että vaikka pixeleitä pitäisi olla paljon, niin kuitenkin kamera pitäisi tehdä mahdollisimman puhdasta kuvaa, ilman ylimääräistä kohinaa, joka vie yksityiskohtia pois, eli jos kamera kohisee paljon, niin itse kohina tekee kuvasta rakeista puuroa tai jos se kohina otetaan pois niin sanotusti jälkikäteen niin sekin vie yksityiskohtia pois.
Ongelmana ison pixelimäärän ja kuvakohinan kanssa on se, että oikeestaan mitä enemmän pixeleitä kamerassa on suhteuttuttuna itse kuvan tekemiseen tarvittavan CCD / CMOS kennon fyysiseen kokoon, niin sitä enemmän kamera tuottaa kuvakohinaa valokuviin.
Toinen asia mitä ilmakuvauksessa tarvitaan on isoa välimuistia, johon voidaan ottaa monta kuvaa sarjakuvauksessa, ennen kuin se alkaa siirtämään näitä kuvia muistikortille. Tässä asiassa kannatta katsoa kuinkapaljon voit ottaa valokuvia sarjakuvauksella kun valokuvaat RAW tiedostomuodolla (RAW- tiedostomuoto on laadukkain tapa valokuvata, joskin se vaatii aikaa ja taitoa jälkikäsittelyssä tietokoneella).
Jos haetaan sitä parasta kameran sydäntä, eli CCD / CMOS kennoa ilman, että tuijotetaan kamerapaketin hintaa, niin täyskennoinen kamera on paras valinta tällöin, koska silloin pixeleiden koko on parasta mahdollinen niiden suhteessa määrään. Ongelmana tällöin on vain se, että täyskennoiset kamerat vaativat objektiivilta (mitä tässä artikkelissa ei lähdetä ruotimaan, koska se on oma mailmansa) huomattavasti enemmän kuin croppi- kennoiset kamerat ja tunnetusti laadukkaat objektiivit maksavat melkeen saman per kappale kuin itse kamera.
Croppi- kennoisellakin kameralla pärjää ja se tuo myös paljon mahdollisuuksia objektiiveihin, koska croppikennoisessa kamerassa on kerroin (yleinsä noin 1.5X) joka lisää poltoväliä kertoimen verran.
Ja miksi sitten vain Nikon tai Canon järjestelmäkameran runko kannnattaa ostaa? Siksi, että silloin pystyt käyttämään hyväkseen näiden merkkien erittäin laadukasta ja isoa valikoimaa objektiiveja. Näillä merkeillä on myös ollut kauan objektiiveja jo filmikameroista lähtien ja yleinsä, muutamia poikkeuksia luukuunottamatta nämäkin käyvät digijärjestelmäkameroihin. Kun näiden merkkien objektiiveja on paljon ja niitä on ollut kauan ja käyttäjiä näiden kameroiden objektiiveille on todella paljon, niin se tarkoittaa myös sitä, että objektiiveja on paljon myös markkinoilla käytettyjä. Laadukkaan käytetyn objektiivin voit saada jopa kolmasosa hinnalla verrattuna uuteen ja yleinsä jos objektiivia on pidetty hyvin, niin se ei häpeä uuteen millään lailla.
Seuraavaksi keskitytään kroppikennosiin järjestelmärunkoihin ja niistä X-Pilot suosittelee halvemman pään kameroista Canonia.
Canonin 450D on erittäin hyvä valinta jos halpaa järkkäriä hakee. Nikonin halpoja digijärkkäreitä jossa on CCD- kenno (Canonilla on CMOS-kenno ja Nikonilla myös, mutta vasta kalliinmissa versioissa) ei X-Pilot suosittele (Esim D40, D60,D80) koska niiden CCD-kenno tekee liian kohinaista valokuvaa, joka ei ole hyväksi ilmavalokuviin.
Kun mennään hieman kallinpiin croppi-kennosiin digijärkkäreihin, niin silloin Nikon D90 tai D300 (joissa on CMOS- kenno) on erittäin hyvä valinta, koska nämä kamerat tekevät croppikennosista kameroista puhtainta kuvanlaatua isoillakin herkkyyksillä (tätä klikkamalla kohinatestiin.). Canonin 40D ja 50D mallitkin ovat ihan kelpo kameroita tässä hintaluokassa. Tässä vielä yksi kohinatesti, jossa on viivalla Nikon D700, Sony A900, Canon 5DMII (täyskennoset) ja Nikon D300 (ainoana croppikennosena).
Canon vastaan Nikon… ikuinen kädenvääntö joidenkin käyttäjien välillä.
Sitten taas jos budjetti ei ole niin tiukka, niin kannattaa suunnata katseensa täyskennosiin (full- frame) kameroihin. Silloin astuu myös kuvaan kameran koko, koska kovimmat tykit ovat myös isoja kooltaan, joka on hieman huono juttu moottorivarjoliitimellä kuvattaessa. Kuitenkin niin Canonilla kuin Nikonillakin on mallit, jotka ovat vain hieman isommat fyysiseltä kooltaan, kuin croppikennoiset mallit. Nämä mallit ovat:
Nikon D700 ja Canon 5D Mark II . Yleinsä näissä valinta menee sen mukaan, kumman objektiiveja omistat jo entuudessaan, mutta jos sinulla on mahdollisuus lähteä niin sanotusti puhtaalta pöydältä, niin valinta on tällöin ehdottomasti Canon 5D Mark II, koska siinä on melkeen tuplaten pixeleitä verrattuna Nikoniin. Nikon tekee kyllä selkeesti puhtaampaa kuvanlaatua (johtuen isommista pixeleistä) ja tietysti dynamiikkakin on huippuluokkaa, mutta kuitenkin 5D Mark II kohina on aivan siedettävää ja kun pöytään pistetään kohinan poistamat yksityiskohdat ja lisäpixeleiden tuomat yksityiskohdat valokuviin, niin… 5D MarkII on kyllä parempi valinta.
Lähdet sitten kumpaan tahansa leiriin, eli Canonin tai Nikonin, niin siinä kannattaa pysyä ja alkaa hakemaan sen merkin laadukkaita objektiiveja ja vaihtaa aina tarpeen tullen pelkkää runkoa. Silloin budjetti pysyy järkevissä kantimissa, koska suurin kustannuserä on yleinsä laadukkaat objektiivit, eikä niinkään järjestelmäkameran runko. Siitä ei tule pidemmänpäälle mitään, että poukkoillet merkistä toiseen, koska aina jommalta kummalta tulee se hieman parempi, jne.
Kun olet päässyt kameraharrastuksessasi siihen pisteeseen, että alat olla enemmän kiinnostunut optiikasta ja ilmavalokuvauksen tekniikasta itse valokuvauksessa, eli sommittelu, valaistus, jälkikäsittely jne… olet päässyt asian ytimeen ja silloin alatkin kiinostua objektiivien eroista ja niiden eri käyttötarpeista, jolloin kannattaa tutustua tuleviin X-Pilotin artikkeleihin objektiiveistä ja itse ilmavalokuvauksen tekniikasta.
selkeessä kohdekuvauksessa primerit, eli kiinteät objektiivit ovat hyvä valinta.
Lopuksi itse ytimeen, eli X-Pilotin suositukset hintaluokissaan, jos ostat kameran, ilman että sinulla on objektiiveja entuudestaan (Näitä X-Pilot päivittää uusien runkojen ilmaantuessa markkinoille. Tämä lista on nyt 1.8.2009 tilanne):
Edullisin hintaluokka: Canon 500D
Peustelut: Halvassa hintaluokassa Nikonin CCD- kennot tekevät liian kohinaista kuvanlaatua. Canon on järkevämpi ratkaisu tässä hintaluokassa.
Keskihintaluokka: Nikon D300s
Perustelut: Croppikennosten kunkku kuvanlaadussa. Myös iso välimuisti ja nopea sarjakuvaus. Runko myös suojattu pölyltä ja tehty kestävästä materiaalista. Nyt myös tässä s-mallissa HD- Videokuvaus 720p 24f/s.
Kalliinpi valinta: Canon 5D MarkII
Perustelut: Täyskennosten aatelia, jossa on mukava määrä pixeleitä verrattuna Nikonin D700. Kalliinmissa täyskennosissa, esim Canon 1Ds MarkIII on koko jo aikamoinen, mutta jos koko ei haittaa, niin kannattaa harkita myös tätä mallia, jos rahatilanne antaa sille myöden.
Laadukas pokkari: Panasonic DMC-LX3 (varsinki arkikäytössä on järkkäri monesti liian iso, mutta tällä asialla ei ole mitään tekemistä ilmakuvauksen kanssa).
Perustelut: laadukas optiikka, jossa korostuu hyvä valovoima (F2.0) ja pieni polttoväli laajakuvassa (24mm). Kamerassa on myös kunnollinen etsin ja CCD-kennon kokoon verrattuna pixeleiden määrään on myös kiinnitetty huomiota, joten kohina pysyy aisoissa hyvin verrattuna muihin pokkareihin. Kaiken kruunaa kuvanvakain, mahdollisuus käyttää linssi- lisäkkeitä ja valokuvata RAW- tiedosto formaatilla.
Arkikäytössä on mukava kantaa pientä kameraa aina mukana ja tällöin kakkos kameraksi on hyvä valita laadukas pokkari tähän käyttöön.
- X -
P.S: Ennen seuraavia ilmavalokuvaus artikkeleita muutamia vinkkejä hyviin Ilmavalokuviin:
- Kiinnitä ilmavalokuvauksessa kuvan sommitteluun ja parhaan kuvakulman hakemiseen. Älä vain lennä ja räpsi, mitä eteen tulee.
- Jos ilmavalokuvaat tiettyä kohdetta, niin lennä kohteen ympäri ja hae kohteesta se paras kuvakulma ja sommittelu.
- Valokuvaa sarjakuvauksella, koska silloin saat yleinsä ainakin sen yhden kuvan joka ei ole tärähtänyt vaativissakin olosuhteissa.
- Valokuvaa jos mahdollista (puskuri / välimuisti riittää sarjakuvaukseen) aina RAW- tiedostotyypillä.
- Opiskele Photoshop ohjelman vaativa käyttö ja käytä tätä ohjelmaa valokuviesi jälkikäsittelyyn poikkeuksin (tietyt RAW- muunnokset kannattaa tehdä toisilla ohjelmilla.)
- Käytä kuvankäsittelyssä laadukasta (Vältä perus TFT-TN monitoreja ja valitse mielummin TFT-PVA/MVA tai S-IPS monitori) ja kalibroitua monitoria (voit kalibroida monitorin käsin, mutta paras tapa siihen on ostaa / lainata ihan oma kalibrointi laite.).
- Zoom- objektiiveissä kannatta aina olla kuvanvakain.
- Osta vain laadukkaita objektiivejä ja jätä huonon piirron omaavat objektiivit suosiolla hankkimatta.
Seuraavassa hyvä kuunneltava ohjelma nimeltään “Valokuvaajan kuolema” lähetettiin YLE Radio 1:ssäkin. Ohjelmassa pureudutaan hyvin valokuvauksen syvimpään ytimeen, joten tässä ohjelmassa on erittäin hyvä ohjenuora parempiin valokuviin.
Ohjelmassa esiintyvät valokuvaajat: Tuomo Björksten, Hannes Heikura, Ari “Nieppi” Niemelä, Martti “Kapa” Kapanen, Jore Puusa, Jari Silomäki
Vanha radioääni: Pekka Tiilikainen, Lukija: Päivi Nikkilä
Kuuntele ohjelma alla olevalla soittimella tai lataa ohjelma (mp3).