Viimeisimmät artikkelit:
- GoProHD Hero lisätarvikkeita
- X-Pilot nyt Facebookissa virallisesti
- miniplane polini
- Skydiver vs. paraglider
- PARAGLIDING INDIAN STYLE
- Parajet rotron vastaan Dell
- Mac Para Jet 24
- Ojovolador testasi Nucleonin
- Yksi ensimmäisistä paramoottoreista
- I want it now
- Polini, Viper ja talvi
- Come, fly like a bird over the tropical paradise!
- Las Candelas 2010 Paramotor
- Choose life
- Näin tehdään Dudek varjoliidin.
- Skywalk Paramoottori
- Mikro Kopter
- PLAYGRAVITY
- Polini + PXP
- Startti autoa päin
Blogin kategoriat:
- -X- Katsastaa
- -X- Seuraa
- -X- Suosittelee
- -X-Video
- ACRO
- Aiheeton
- B.A.S.E
- eh… :D
- Ennätys
- FAI / CIMA Tiedottaa
- HD- video
- Ilmakuvaus
- ilmakuvausvälineet
- iPhone
- Kilpailu
- Kiteilyä
- kysely
- Lennokit
- Lentopäiväkirja
- Lentotekniikka
- Modifikaatiot
- Moottorilista
- Moottorit
- Moottorivarjoliito
- MOVA- kuvia
- MOVA-varjoliidin
- Niksi Pirkka
- Ongelmatilanteet
- Onnettomuus
- Ozone
- Päivitys
- Pallot
- Paramoottorit
- Pelastusvälineet
- Sähkömoottorit
- sekalaisia
- Speed varjo
- Tapahtumat
- Testiympäristö
- Tiukkapipovaroitus
- Trike
- Turvallisuustiedote
- Välineet
- Varjoliidin
- Varjoliito
- Venäläinen ilmailu
- Video
- Virallisempaa
- WTF
- www
- Yleisilmailu
Sivusto:
Suositut artikkelit [TOP-5]:
Arkisto:
Tilaa X-blogi
Hel
14
Choose life
Kategoriassa -X- Suosittelee, Ongelmatilanteet, Onnettomuus, Pelastusvälineet, Video | Jätä kommentti
___
Videota ei ole talla hetkella saatavissa, koska se on poistettu! |
- X -
Elo
19
Jos valintasi on croppi- kennonen, niin…
Kategoriassa -X- Suosittelee, ilmakuvausvälineet | Jätä kommentti
… X- suosittelee.
Elo
1
Tilannepäivitys keskiluokan järkkäri kamera suositukseen
Kategoriassa -X- Suosittelee, Päivitys, ilmakuvausvälineet, www | Jätä kommentti
___
X-Pilot teki tilannepäivityksen suosittuun -X- Suosittelee Nikon ja Canon digijärkkäriä ilmavalokuvaukseen artikkeliin “keski hintaluokka” kategoriaan. Tästä päivästä lähtien se on Nikon D300s. Kamerassa on myös nyt HD- video ominaisuus, joskin vain 720p 24f/s, eli täyteen Full-HD resoon ei viellä päästä. Seuraavassa kameran tekniset tiedot.
Nikon D300S specifications
 |
|
|---|---|
| Price (Body) | US: $1799 UK: £1499.99 EU: €1821 |
| Body material | Magnesium alloy |
| Sensor | • 23.6 x 15.8 mm CMOS sensor • DX format • RGB Color Filter Array • Built-in fixed low-pass filter (with self-cleaning unit) |
| Image processor | Nikon EXPEED |
| A/D conversion | 14 bit |
| Image sizes | • 4288 x 2848 [L; 12.2 MP] • 3216 x 2136 [M; 6.9 MP] • 2144 x 1424 [S; 3.1 MP] |
| Image sizes (Movie)* | • 1280 x 720 @ 24 fps * • 640 x 424 @ 24 fps * • 320 x 216 @ 24 fps * |
| File formats | • NEF (12-bit or 14-bit, compressed or lossless compressed RAW)
• NEF + JPEG • Motion JPEG * |
| NEF compression | • Compressed 12/14-bit NEF (RAW, Lossless compressed):
• Compressed 12/14-bit NEF (RAW, Compressed): approx. |
| Lens mount | • Nikon F mount with AF coupling and AF contacts • 1.5x field of view crop |
| Usable lenses |
• DX AF NIKKOR: All functions possible • AI-P NIKKOR: All functions except Autofocus, 3D-Color Matrix Metering II possible |
| Dust reduction | • Self-cleaning sensor unit (’Clean image sensor’)
• Image dust-off data acquisition (Capture NX required) |
| Auto Focus | • 51 focus points (15 cross-type sensors) • Multi-CAM 3500DX • AF working range: -1 to +19 EV (ISO 100, normal temperature) |
| Movie Auto Focus* | Contrast-detect AF on a desired point within a frame is possible (Tripod mode)* |
| Lens Servo | • Single Servo AF [S] • Continuous Servo AF [C] • Manual focus [M] • Focus Tracking automatically activated by subject’s status in [S] or [C] AF |
| Focus Point | • Single point from 51 or 11 focus points • Liveview (Tripod mode): Contrast AF on a desired point anywhere within frame |
| AF Area Mode |
• Single point AF |
| Focus Lock |
Focus can be locked by pressing shutter-release button halfway (single-servo AF) or by pressing AE-L/AF-L button |
| AF assist |
• Yes, lamp |
| Exposure modes | • Program Auto [P] with flexible program
• Shutter-Priority Auto [S] |
| Metering |
TTL full-aperture exposure metering using 1005-pixel RGB sensor |
| Metering range | • 3D Color Matrix Metering: 0 to 20 EV • Center-Weighted Metering: 0 to 20 EV • Spot Metering: 2 to 20 EV • At normal temperature (20°C/68°F), ISO 100 equivalent, f/1.4 lens |
| Meter coupling | CPU and AI |
| Exposure lock | Locked using AE-L/AF-L button |
| Exposure bracketing |
• 2 to 9 frames • 1/3, 1/2, 2/3 or 1 EV steps |
| Exposure compen. | • +/-5.0 EV • 1/3, 1/2 or 1 EV steps |
| Sensitivity |
• Default: ISO 200 - 3200 in 1/3, 1/2 or 1.0 EV steps |
| Shutter | • Electronically-controlled vertical-travel focal plane shutter • 30 to 1/8000 sec (1/3, 1/2 or 1.0 EV steps) • Flash X-Sync: 1/250 sec (up to 1/320 sec with reduced GN) • Bulb |
| DOF Preview | • Stop-down lens aperture by pressing button • Activates modelling flash |
| White balance | • Auto (1005-pixel CCD, image sensor) • Presets (seven) with fine tuning • Manual presets (five)* • Color temperature in Kelvin (2500 - 10000 K, 31 steps) |
| Picture Control | • Standard
• Neutral |
| Image parameters | • Quick Adjust: 5 settings (adjusts Sharpening, Contrast and Saturation by preset amounts)* • Sharpening: Auto, 10 levels* • Contrast: Auto, 7 levels*, • Brightness: 3 levels |
| Color space | • sRGB • Adobe RGB |
| Viewfinder | • Optical-type fixed eye-level pentaprism • Built-in diopter adjustment (-2 to +1m-1) • Eyepoint: 19.5 mm (at -1.0m-1) • Frame coverage 100% • Viewfinder magnification approx 0.94x with 50 mm f/1.4 lens; -1.0m-1 |
| Focusing screen | • B-type BrightView Clear Matte Screen II • Superimposed focus brackets • On-demand grid lines |
| LCD monitor | • 3.0 " TFT LCD
• 920,000 pixels* (VGA; 640 x 480 x 3 colors) • 100% frame coverage |
| LCD Liveview |
• Handheld mode: TLL phase-difference AF with 51 focus areas (15 cross-type sensors) |
| Shooting modes | • Single frame • Continuous Low [CL] • Continuous High [CH] • Quiet shutter-release [Q]* |
| Continuous shooting | • With built-in battery: up to 6 fps • With AC adapter or MB-D10 pack and batteries other than EN-EL3e: up to 8 fps • 12-bit RAW at full speed, 14-bit RAW only 2.5 fps |
| Self-timer | • 2, 5, 10 or 20 sec* |
| Flash control |
• TTL: TTL flash control by 1,005-pixel RGB sensor. |
| Flash Sync Mode | • Front-curtain Sync (normal) • Red-Eye Reduction • Red-Eye Reduction with Slow Sync • Slow Sync |
| Built-in Speedlight | • Manual pop-up with button release
• Guide number (ISO 200, m) approx 17 (manual 18) |
| Flash Accessory Shoe |
ISO 518 standard-type hot shoe contact; Safety lock mechanism provided |
| Flash Sync Terminal | ISO 519 standard terminal, lock screw provided |
| Flash compensation | • -3 to +1 EV • 1/3, 1/2 or 1 EV steps* |
| Creative Lighting System |
Advanced Wireless Lighting supported with built-in flash, Speedlight SB-900, SB-800 or SU-800 as commander and SB-900, SB-800, SB-600 or SB-R200 as remotes; Auto FP High-Speed Sync and modeling illumination supported with all CLS-compatible flash units except SB-400; Flash Color Information Communication and FV lock supported with all CLS-compatible flash units |
| Playback mode | • Full frame • Thumbnail (4 or 9 or 72* images) • One-touch zoom • Auto image rotation |
| Languages * |
• Chinese (Simplified and Traditional) • German • Portuguese • Norwegian* |
| Connectivity |
• USB 2.0 (Hi-Speed) Mini-B connector • Remote control 10-pin terminal |
| 10-pin terminal |
• GPS: GPS Unit GP-1 or GPS device compliant with NMEA0183 version 2.01 or 3.01 (requires optional GPS Cable MC-35 and cable with D-sub 9-pin connector) • Remote control: via 10-pin terminal |
| Storage | • Type I CompactFlash memory cards (UDMA compliant) • SD memory cards, SDHC compliant |
| Power | • Lithium-Ion EN-EL3e (7.4 V, 1500 mAh) • Included battery charger MH-18a • Optional AC adapter EH-5a / EH-5 • Optional MB-D10 battery pack / vertical grip |
| Vertical grip | • Optional MB-D10 battery pack / vertical grip • One Rechargeable Li-ion Battery EN-EL4a, EN-EL4 or EN-EL3e or eight R6/AA-size alkaline (LR6), Ni-MH (HR6), lithium (FR6) batteries, or nickel-manganese ZR6 batteries |
| Battery monitoring | The LCD monitor on the camera back displays the following information about the EN-EL3e battery: • Remaining charge (%) • No. of shots taken since last charge |
| Dimensions | 147 x 114 x 74 mm (5.8 x 4.5 x 2.9 in) |
| Weight (no batt) | 840 g (1.14 lb) |
| Weight (with batt) | 918 g (2.2 lb) |
| Box contents |
• Rechargeable Li-ion Battery EN-EL3e • Eyepiece Cap DK-5 • LCD Monitor Cover BM-8 |
| Optional accessories |
Multi-Power Battery Pack MB-D10, Wireless Transmitter WT-4, Magnifying Eyepiece DK-21M, AC Adapter EH-5a, Capture NX Software, Camera Control Pro 2 |
Tässä taas video tällä kameralla toteutettu:
Maa
25
Tilannepäivitys Still kamera suositukseen
Kategoriassa -X- Suosittelee, Päivitys, ilmakuvausvälineet, www | Jätä kommentti
___
X-Pilot teki tilannepäivityksen suosittuun -X- Suosittelee Nikon ja Canon digijärkkäriä ilmavalokuvaukseen artikkeliin “edullisin hintaluokka” kategoriaan. Tästä päivästä lähtien se on Canon EOS 500D, joka on varustettu 50D mallista olevalla 15.5 miljoonaa pixeliä ja 22.3 x 14.9 mm croppi- kokoisella CMOS kennolla. Kamerassa on myös nyt HD- video ominaisuus, joskin parhaalla laadulla vain 20 freimiä sekunnissa, joka on kyllä perin outo freiminopeus, jossa varmasti näkyy jo kovassa liikkeessä pienen pieni nykiminen… tai sitten ei (tuon näkeminen on myös yksilöllistä). Seuraavassa kameran tekniset tiedot.
Canon EOS 500D (Digital Rebel T1i) specifications
|
* = Uusittu ominaisuus vanhaan EOS 450D Suositukseen.
- X -
P.S: Pari artikkelia aiheesta:
http://jukka.juvankoski.com/canon-hands-……on-preview/
http://jukka.juvankoski.com/canon-eos-rebel-t1i-official/
Hel
3
X-Pilot suosittelee: P.AP. ROS125
Kategoriassa -X- Suosittelee, Paramoottorit, Välineet | Comments Off
X-Pilot:ille tulee aina tietyin väliajoin tiedusteluita, jossa haetaan opastusta uuden paramoottorin hankintaan. X-Pilot on järjestään suositellut vain P.AP. merkkistä paramoottoria, joten on tullut aika myös julkistaa ne syyt miksi X-Pilot on tähän valintaan mieltynyt. Tämän artikkelin tarkoitus hieman valoittaa X-Pilot:in valintaperusteita ja painotuksia, mitä X-Pilot pitää tärkeänä paramoottorissa. Vaikka paramoottorit ylipäätään ovat kaukana siitä laadusta (laatu on kaukana oikeesta lentolaitteesta), että niitä voisi varauksetta suositella ylipäätään ollenkaan, niin jokuhan sitä on kuitenkin hankittava, jos aikoo moottorivarjoliitoa harrastaa.
P.AP. Fly evo 100 4-osaisella kehikolla.
Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole väittää, että P.AP. olisi absoluuttisesti se paras paramoottori, vaan enimmäkseen vain valoittaa niitä perusteita, miksi X-Pilot on mieltynyt P.AP.iin sen muutamien valmistutapojen takia ja niiden asioiden löytymisenä mistä X-Pilot pitää paramoottorissa. Toisissa merkeissä on asiat voitu tehdä hieman eritavalla, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että se olisi huonompi kaikille, koska meitä lentäjiä on monen laisia ja tarpeet erilaisia. Muista tämä kun artikkelia luet ja muista se, että artikkelissa esitettään lähinnä vaan niitä etuja mihin X-Pilot on mieltynyt, eli ei niinkään perehdytä niihin huonoihin asioihin, mitä kaikista paramoottoreista löytyy X-Pilotin mielestä … paljon… täydellistä paramoottoria ei ole olemassakaan.
Ex. Mailmanmestari Mathieu Rouanet lentää P.AP. paramoottorilla ja Ozone siivellä.
Ensinnäkin on heti todettava, että paramoottorin merkitys itse mottorivarjoliito liitimen lento-ominaisuudessa on selkeästi pienempi kuin siivellä, eli sillä varjoliitimellä, joten tämä kannattaa muistaa aina kun puhutaan moottoreista ja verrataan eri valmistajien paremmuudesta, eli X-Pilot suosittelee, että siipeen / varjoliitimeen kiinnitettäisiin ainakin yhtä paljon huomiota kuin itse paramoottoriin tai itseasiassa enemmän.
Kuvassa P.AP.:in ROS125 1400 R2 malli.
Toisekseen X-Pilot on mieltynyt täysin alaripusteisiin paramoottoreihin, joten on sanomattakkin selvää, että X-Pilot ei pysty eikä osaa suositella laisinkaan yläkiinnitteisiä paramoottoreita, joten emme keskity nyt tällä kertaa yläkiinnitteisiin paramoottoreihin juuri laisinkaan, varsinkaan kun X-Pilot ei oikeesti tiedä niistä tarpeeksi ja kattavasti.
Se on kuitenkin kerrottava, miksi X-Pilot on ylipäätään mieltyneet ala-kiinnitteisiin paramoottoreihin ja on “allerginen” yläkiinnitteisiin malleihin ja miksi esim. moottorivarjoliidon mailmanmestari ja useimmat menestyneet kilpailijat ovat valiinneet alakiinnitteisen mallin. (huom. yläkiinnitteisenkin mallin lentäjiä löytyy myös “kympin sakissa”)
Alakiinnitteisellä moottorilla on mahdollista helpottaa ohjausta painopistettä vaihtamalla.
Alakiinnitteisen paramoottorin edut ovat seuraavat:
Tässä videossa kantohihnat kiertyvät ympäri lähdössä yläkiinnitteisessä paramoottorissa.
Alakiinnitteinen kehikko on X-Pilot:in valinta.
Yläkiinnitteisessäkin on puolensa, joskin niiden tuomat edut eivät voita alakiinnitteistä X-Pilot:in tarpeisiin, eli yläkiinniteisen edut ovat:
Nyt kun X-Pilot:in valinta alakiinnitteisestä paramoottorimallista on selvillä voidaan keskittyä itse alakiinnitteisiin paramoottoreihin.
Alakiinnitteisessä lentoasento lähellä vapaalentoa, eli hieman takakenossa ja siiven kantohihnat ja trimmit helposti käden ulottuvissa.
Joten itse asiaan…. miksi X-Pilot suosittelee tällä hetkellä P.AP. paramoottoria? Aloitetaanpa ihan historiasta:
Pierre Aubert kehitti vuonna 1989 alakiinnitteisen paramoottorin ja on siitä lähtein valmistanut, kehittänyt ja myynyt kyseistä paramoottoria P.AP. merkkisenä, eli = P.AP. on tämän paramoottorimallin oppi-isä jota P.AP. kehittää ja parantaa jatkuvasti.
P.AP.:in keksintöä on myös kopioitu ja myydään nykyään saman tyylisiä moottoreita noin 6-eri merkillä. Nuo “kopiot” joissa myös löytynee ihan kelpo paramoottoreita, eivät kehitä moottoriaan sillä intesiseetillä kuin P.AP, vaan enimmäkseen tyytyvät kopioimaan ja myymään paramoottoreitansa.
P.AP.:In kehitystyön perustana on kisapilotit ja siipitehtaiden testipilotit, joten P.AP. keskittyy olennaiseen, eli parempaan lento-ominaisuuteen / käsiteltävyyteen / hallittavuuteen ja tottakai, kun ilmailulaitteista on kysymys on turvallisuusasiat ja luotettavuus perus asioita paramoottoreiden kehityksessä. Tälläistä niin sanottua Formula F-1 tyylistä kisapilotteihin perustuvaa tiivistä yhteistyötä ja kehitysprosessia ei ole sillä tasolla kuin P.AP. on asian hoitanut ole kenelläkään muilla kilpailijoilla ja se myös näkyy tietysti kilpailutuloksissa, jossa P.AP. on voittanut paranmoottori MM-Kilpailut vuodesta 2001 asti suveneerisesti. P.AP.:in kehitystyön periaatteet näkyvät hyvin esimerkiksi uuden juuri 01/2008 2kk- sitten lanseeratun 4-osasen kehikon elämänkaaressa, eli jo vuonna 2006 lopulla näkyi ensimmäisiä 4-osasia kehikoita P.AP.:in testilentäjillä ja niitä on sitten testailtu ja paranneltu kunnes sitten 1-vuoden tiiviin kehitystyön päätteeksi se hyväksyttiin myyntiin tavalliselle paramoottorilentäjälle.
Mathieu Rouanet on P.AP.:in testilentäjä, joka on menestynyt hyvin myös MM-Kilpailuissa. Hän käyttää P.AP.:in hyvää painopisteohjausta ja ottaa siitä kaiken irti siten, että rintaremmit ovat mahdollisimman löysällä (tässä kuvassa se näkyy hyvin). Tällöin painopisteohjaus on herkimmillään / parhainmillaan.
Noh mitkä sitten ovat ne kongreettiset edut mitä P.AP. tarjoaa X-Pilotille? Aloitetaan Penkeistä, eli valjaista.
P.AP. penkin / valjaiden edut ovat:
P.AP:in penkin säädöt ovat todella monipuoliset, joka takaa hyvän istuvuuden ja helpon penkille nousun startissa.
Löysät remmit menevät korkeussuunnassa keskikohdalle penkkiä, jolloin perse jää vapaaksi liikkua ja parantaa täten painopisteohjausta.
P.AP. kehitteli alakiinnitteisen paramoottorin ja haluaa jatkaa sen viitoittamalla tiellä, eli siiven kiinitys alhaalla lähes samalla korkeudella, kuin vapaalentovaljaissakin.
Äkkiseltään joku voisi luulla, että toinen remmi on unohtunut kiinnittää. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys vaan kampeamisen eston optimoimisesta.
Tämä on tietysti hyvin mitätön asia, joka ei suoranaisesti vaikuta lento-ominaisuuksiin, mutta tuo esim hieman tilaa reisille ja näin penkki on ryhdikkäästi oikein kiinnitetty kehikkoon ja armeihin.
Yhteenvetona penkistä:
Lentäessä parempi hallittavuus painopisteohjauksessa on tärkein tekijä, mikä erottaa P.AP.:in penkin muista ja tämä on se tärkein syy joka vaikuttavat lento-ominaisuuksiin jota X-Pilot pitää tärkeänä. Seuraavana listassa tulee kampeamiseneston optimointi lenkillä ja oikeaoppinen alakiinnitys karabiineille, eikä hyvät säätöominaisuudetkaan pahenna P.AP.:in penkkiä. Linjaukset, vaihdettavat pehmusteet, lukot jne… ovat myös erittäin hyvin totetutettu P.AP.issa, mutta eivät suoranaisesti vaikuta lento-ominaisuuksiin, joten X-Pilot pitää näitä vähemmän tärkeinä asioina.
Seuraavaksi otamme pöydälle kehikon, eli P.AP.:in kehikon edut:
Tässä laadukkaasti tehty hitsausliitos. Muissa merkeissä on ollut jopa hitsaussaumojen vierestä murtumia (yleisemmin moottorin takana, eli niin sanotussa selkäosassa (eli penkin / valjaiden takana)), joka ei ole enään soveliasta kehikon tekemistä ilmailuun.
Jopa 1400mm kehikossa alapuoli on näin matalalla, jolloin on kiva tulla laskuun kun ei tarvitse miettiä osuuko kehikko maahan ennen jalkoja.
P.AP.:in 1250mm ja 1400mm kehikoissa on sama symmetria, eikä “lisärautoja” tankille tarvita.
P.AP. kokeili myös muutama vuosi sitten yhtä kaarta ylhäällä välttääkseen alle kilon painossa, mutta otti sen “kirkuen” takaisin kehikkoonsa, koska kaksiosaisen kaaren etu oli kiistaton.
Klipsit ovat kätevät ja kestävät.
3-osainen kehikko on helppo ja nopea koota, koska palat osuvat yhteen laadukkaasti.
3-osainen kehikko on ehkä markkinoilla olevista 3-osasista kehikoista tukevin, eikä nitku ja notku vaikka sitä kovakouraisesti heiluttaisikin. Kaikista ei voi sanoa laisinkaan samaa (testaa ja heiluta kehikoita ja katso mitä tapahtuu… on muiden merkkien kehikkoita jossa kaikki heiluu ja notkuu, kun sitä hieman kovakourasemmin heiluttelee.)
Yhteenvetona kehikosta:
P.AP:in kehikosta tekee erityisen hyvän se, että se ei makaa polvitaipeissa (helppo startata ja laskeutua) ja on erittäin tukeva, joka kestää kaatumiset ja perslaskut. Ja ennenkaikkea 2-osainen kaari kehikossa ylös asti suojaa hyvin potkuria punoksilta ja takaa esteettömän nousun punoksille startti tilanteessa, kun siipi nousee ylös maasta.
Seuraavaksi otamme käsittelyyn “armit”, eli tuet, johon on kiinnitetty siipi ja jonka tehtävänä on myös poistaa kampeamista, joten
P.AP.:in armien edut:
Alumiiniseosta 7070 käytetään paljon ilmailussa ja kohteissa, jossa tarvitaan kestävyyttä.
Armien kiinnitys kehikkoon on tukeva, jolla haetaan kestävää ja murtumattomampaa kiinnitystä. Esimerkiksi Englannissa on on tapahtunut vanhojen mallien tyylisissä armeissa murtumisia, juuri tuosta liitoskohdasta.
Koska armien levennykset eivät ole symmetriset (kuva leikattu (penkki välistä pois) siten, että kummankin puolen kiinnityskohta näkyy tarkemmin), niin tällöin saadaan painoa siirrettyä kampeamisen puolelle, joka vähentää kampeamista.
Kuvassa ylhäällä P.AP.in nykyinen armi ja alhaalla vanha jossa hitsattu 2-lenkki kiinnitys.
Näin penkin kiinnitys on linjassan myös edestä.
Kuvassa armit yhdessä testin osasta. DULV-testaus on erikoistunut mmm. rasitustesteihin ja kyllähän tuo certifikaatti ainakin rauhoittaa mieltä ja ainakin yrittää antaa todistuksen laadukkuudesta. (kuitenkin lopullista totuutta kestävyydestä ei saada kuin monen vuoden jälkeen käyttökokemuksina, eli tämä tosiasia kannattaa kuitenkin muistaa = antaa hyvät edelletykset, mutta ei takaa vielä mitään)
Leveämpi ripustus antaa esimerkiksi enemmän informaatiota siivestä ja yhdessä löysän rintaremmin kanssa antaa hyvän ja herkän painopisteohjauksen.
Yhteenvetona armeista:
P.AP:in uudistetut armit antavat jo ulkoiselta habitukseltaan laadukkaan kuvan ja kun niitä kääntelee ja vääntelee ei voi olla huomaamatta kuinka tukeva kiinnitys kehikoon on nyt löydetty, eli sivuttaisliikettä ei ole nyt lainkaan. Tämä yhdessä DULV-Certifikaatin kanssa antaa turvallisuusnäkökannan jota ei voi väheksyä varsinkin kun Englannin ilmailuviranomaiset puuttuivat vanhaan rakenteeseen yhdessä englannissa kuolemaan johtaneessa paramoottorionnettomuudessa, jossa syynä oli H&E armien ripustuksen pettäminen ja murtuminen. Englannin Ilmailuviranomaiset myös antoivat varoituksen, koska kyseistä paramoottoria ja sen ripustusjärjestelmää ei ollut tuoilloin millään lailla rasitustestattu / saatu rasitustestihyväksyntää. Tämän tapahtumasarjan jälkeen P.AP. teki uudistuksen armeihinsa ja hyväksytti sen DULV-rasitustestissä ja lopputuloksena on nyt nämä uudistetut armit. Aika kuitenkin vasta näyttää onko certifikaatti ollut sen tarkoituksen mukainen ja kestääkö armit loppupeleissä kuitenkaan, noh tahtotila on ollut kuitenkin hyvä.
(Tästä klikkaamaalla englannin AAIB turvallisuustiedote asiasta)
Jos omistat P.AP. paramoottorin jossa on vanhat armit, niin niihin saa ostettua muunnossarjan, jossa on nämä uudet armit, eli ei hätää jos olet jo P.AP. omistaja, koko paramoottoria ei ole pakko ostaa pelkästään näiden takia.
X-Pilot suosittelee kaikille vanhoille P.AP. paramoottoreille armien päivittämistä uusiin, varsinkin Englannissa tapahtuneiden vastaavien (vanhojen P.AP. kopioiden) armien ongelmien takia. Uudet DULV- testatut armkit- asennuspaketit saat ostettua P.AP.:in suomen viralliselta maahantuojalta, eli Sportwings:iltä 159€ hintaan ja pelkät armit (ilman asennus roippeita) 149€ hintaan.
Jos kuitenkin päätät olla päivittämättä, niin jokaisen joka lentää vanhoilla P.AP.:in armeilla tai ylipäätään vastaavanlaisella P.AP.:in kopiolla jossa on (esim. Clemente, Airfer, H&E, jne…) nämä vanhan malliset armit on syytä tarkistaa määräajoin kaksiosaiset lenkit jotka pitävät karabiinilenkit kiinni ja niiden pultit. Myös pultit jotka pitävät armit kiinni kehikossa on tarkastettava ja tietysti itse armit ja nimenomaan kehikon kiinnityspäästä pulttien alta. Ettei halkeamia ja painautumia löydy. Tämä jatkuva määräajoin tarkastaminen on tärkeätä, myös uusienkin armien osalta tietysti.
Seuraavaksi otamme niinkin yksinkertaisen komponentin, kuin bensatankin, eli
P.AP.:in bensatankin edut:
Bensatankin yksinkertainenhan tehtävä on varastoida bensaa ja antaa sitä esteettömästi moottorille, eli ei ole hirveesti vaadittu tuolta säiliöltä. Kuitenkin olisihan se hyvä mitä isompi tankki on, koska lisätilastahan ei ole hirveesti haittaa, jos pysytään kuitenkin järkevissä mitoissa.
Ison tankin tärkein tehtävähän on juuri se, että se antaa reserviä, eli suurin etu on juuri psyykkisesti lentäjälle. Monesti X-Pilot on tehnyt lennon päätteeksi, ennen laskua päätöksen, että nyt kun lentokeli tuntuu todella hienolta, niin lennänkin tuosta tuon kylän kautta, joka on 15km päässä. Kun tietää, että tankissa oleva bensa riittää hyvin lentämään sen 15km edes takas, eli = 30km, niin tulee lähdettyä lisälennolle. Jos taas et ole varma riittääkö bensa enään paluumatkalle, niin helposti tekee päätöksen, ettei lähdekkään lentämään lisälenkkiä eXtemporee ja tällöin voi jäädä hieno ilmailuelämys saamatta.
Kysymyshän ei ole se, että tarvitsetko aina isoa tankkia, vaan siitä, että mitä haittaa isosta tankista olisi? No ei mitään haittaa tietenkään ja eihän sitä ole pakko tankata täyteen aina, jos tietää tarkalleen että lentää vain pienen lenkin.
X-Pilotilla on tapana tankata tankkinsa kesäsin aina ainakin se 12Litraa, että ei sitten harmita ilmassa, jos joutuisi tulemaan bensan loppumisen takia alas.
Kuvassa P.AP.:in voimapesä F200- moottorilla ja uusimmalla bensatankilla.
P.AP.:in tankissa on sivuilla oikean sivutaskun vieressä uloke jossa on mitta-asteikko, josta vilkasemmalla selviää tarkka bensamäärä.
Bensan esteettömäksi saanniksi on bensaletku sijoitettu suippenevan tankin alinpaan kohtaan. Tankin edessä on myös rosterinen suoja, potkurin osumaa vastaan.
Korkki on sama kuin mitä KTM-merkkinen enduromoottoripyörä käyttää, eli toimivaksi todettu kovemmassakin rynkytyksessä.
Seuraavaksi otamme tapetille monen mielestä paramoottorin sydämmen eli itse moottorin. Ensiksikin on heti alkuun todettava, että itse moottoreista ylipäätään markkinoilla oleviin paramottorimerkkeihin ei löydy sitä “täydellistä” moottoria vaan itseasiassa päinvastoin. Ongelmia on monia ja ne ovat moninaisia eri merkkisten moottoreiden kanssa.
ROS125 on kevyt vapaakytkimellä varustettu moottori, jossa on se pieni lisäpiristys tehossa verrattuna kilpailijoihinsa.
Syy miksi moottorit ovat aika “rämpyleitä” kaikenkaikkiaan on luultavammin:
Tämä tosiasia “rämpyleitä” kannattaa muistaa kun moottoria ylipäätään tarkastelemme.
Mutta ettei tulisi ihan liian synkkää kuvaa, niin kyllähän näiden kanssa nykyään kuitenkin pärjää ja parempaan suuntaan ollaan menossa, varsinkin kun virheistä ja lastenvioista opitaan ja halutaan kehittää laadukkaampia moottoreita, eli hyvin monella moottoreiden valmistajilla on ainakin tahtotilaa ja se on hyvä asia.
Se kannattaa myös muistaa, että melkeen aina itse paramoottoreiden valmistaja ei valmista laisinkaan moottoreita, vaan ne tulevat yrityksiltä, jotka valmistavat melkeenpä vain moottoreita ja usein kevytilmailumoottoreita ja näin on P.AP.:inkin kohdalla. Kaikki moottorit P.AP.:iin tulevat muualta, mutta kuitenkin P.AP. tekee niihin usein muutamia parannuksia ja modifikaatioita, mutta asiaan, eli:
P.AP.:in valitsimien voimanlähteiden eli moottoreiden edut ovat:
P.AP.:in viimeisin tulokas moottorivalikoimaan on FLY evo 100, joka kuuluu kevyisiin vapaakytkimellä varustettuihin moottoreihin.
ROS125 on hieman tehokkaampi kuin muut kilpailijansa samassa kategoriassa, myös liikaväljyys voimansiirrossa ja öljyn tihkumiset eli rossin lapsenviat näyttävät olevan takana päin. X-Pilot on tällä hetkellä käyttänyt 6kk ROS125 moottoria ja ei liikaväljyyttä ja öljyn tihkumista laisinkaan.
FLY F200 moottori on suunnattu isommalle kaverille, jolle pienet vapaakytkimiset moottorit eivät riitä tehon puolesta.
Tässä viimeisin virallinen työntövoimatesti, jossa P.AP.:in kevyt ROS125 vapaakytkimellä näytti kyntensä. Katso ja vertaa.
Sitten hieman virallisempaa, eli Certifikaatista ja P.AP.:in hyväksynnästä, eli DULV-Certifikaatista.
DULV-Certifikaattihan on Saksalaisen Deutscher Ultraleichtflugverband e.V. (Saksan ultrakeveiden liitto) antama hyväksyntä, jossa testataan paramoottorissa esimerkiksi rasituskestävyyttä ja melua + paljon muutakin. Paramotorlehden hyvä artikkeli DULV-certifikaatista kannattaa lukasta tästä klikkaamalla, jotta tiedät hieman mistä certifikaatista on kyse. Kuitenkin rasitustestissä komposiitti ja metalliosien on kestettävä ainakin 6G-rasitus ja valjaat/penkin on kestettävä ainakin 8G rasitus, joten testin läpäissyt paramoottori kestää aika hyvin monenlaisia lentotiloja.
Kuvassa DULV-testissä lastataan P.AP./trike yhdistelmää painopusseilla.
Melun mittauksessa paramoottorista mitataan ääni maasta, kun se nousee täydellä teholla 100m korkeudella ja melun täytyy olla alle 60db (jotta tietäisit mitä 60db tarkoittaa, niin se on yhtäkuin pienempi kuin vessan vetäminen (80db) ja tasainen liikennemelu (80db) tai aikalailla sama melu mitä rauhallisesta keskustelusta lähtee (60db), mutta esimerkiksi tietokoneen (30-50db) on pienempi, eli… raja on tiukka, mutta takaa tietysti sen, että paramoottorista ei tule tällöin oikeen käytettynä liian häiritsevää melua ulkopuolisille.
Kuvassa kaavio miten melu mitataan DULV- testissä
Joten DULV- testistä ei ainakaan ole mitään haittaa vaikka sitä ei Suomessa vaaditakkaan, (Saksassa esimerkiksi ei saa lentää paramoottorilla, jos se ei ole saanut DULV-hyväksyntää) koska antaahan testi tietyt takeet siitä, että ei tarvitse pelätä koska kehikko hajoaa ilmassa käsiin tai häiritsenkö minä nyt muita melulla kun lentelen asutusalueen pällä.
Hyvin monet pilotit vaativat ehdottomasti, että siipi / varjoliidin pitää olla certifikoitu, niin miksipäs ei sitten paramoottorikin. Ainakin se rauhoittaa mieltä kun tietää, että laitteessa jolla lennän on ilmailuun hyväksytty hyväksyntä.
Tässä virallinen raportti P.AP.:in DULV- certifikaatista
Sitten vielä muutamia sekalaisia pienempiä asioita, jotka ovat hyvin toteutettu P.AP.:issa, eli
P.AP.:in sekalaisia etuja ovat:
Kaasukahva on kääntyvältä osaltaan vain 13cm pitkä ja päässä on selkeä liipasinlevennys.
Pelastusvarjon modaus ylös, myös tarkoittaa sitä, että painopiste menee myös taaksemmaksi, joten jos lennät jo takimmaisella ripustusasetuksella, eli olet kevyt kaveri, eli noin 60-65kg nakupaino, niin istumakulma voi tällöin olla liikaa, joka ei ole hyvä asia, eli jos olet kevyt kaveri, niin X-Pilot ei suosittele pelastusvarjon modaamista ylemmäksi.
Kuvassa 4-kehikkoinen malli paketissa.
Tässä pätevä kuljetuslaukku, jonka sisällä moottoriosa.
3-osainen kehikko moottorineen valmiina matkalle vaikka mihin lentoseikkailuun.
Ja lopuksi P.AP.:in referenssit mailmalla:
Loppusanat:
Jotta artikkelin lukija pääsisi helpommin kiinni olennaiseen, niin X-Pilot pitää moottorivarjoliidossa erittäin tärkeinä asioina moottorivarjoliidossa seuraavia komponentteja tärkeysjärjestyksessään:
Niin kuin huomasitte moottori on vasta kohdassa 3., eli X-Pilot arvostaa paramoottorissa eniten juuri lento-ominaisuuksia, kuitenkin ei millään lailla aliarvioiden turvallisuutta ja luotettavuutta.
Tämä asia kannattaa muistaa, koska totuushan on ,että melkeen millä tahansa paramoottorilla ja varjoliitimellä pääsee ilmaan, myös yläkiinnitteisillä ja muutamat lentäjät jopa pitävät niistä. Kun haetaan paramoottorista lento-ominaisuuksia parantavia tekijöitä esimerkkinä alhaalla oleva siiven ripustus kehikossa, niin on hyvin luontevaa, että pidetään myös sellaisesta merkistä, joka kehittää lento-ominaisuus asioita ja tietysti parhaiden paramoottoripilottien kanssa. Silloin lopputuloksesta tulee yleinsä sellainen mitä X-Pilot paramoottorista on hakemassakin.
X-Pilot hakee paramoottorista lento-ominaisuuksia. Tässä kuvassa käytetään hyväksi P.AP.:in hyvää painopisteohjausta.
Eli jos haet muita asioita paramoottorista, esimerkiksi hyvin pientä informaatiota siivestä, eli ettei röykkysellä kelillä lentäminen tunnu niin “heilumiselta” / “pelotavalta” (aivan, jotkut pilotit pitävät tätä ominaisuutta hieman liian jännittävältä) niin alakiinnitteinen P.AP. paramoottori ei ole se paras sellainen, vaan silloin kannattaa lähteä testilentämään / kokeilemaan yläkiinnitteisiä paramoottoreita ja X-Pilot ei ole silloin oikea lähde suosituksille, koska silloin haetaan paramoottorista eri asioita. Muistakaa tämä kun tätä artikkelia luette.
Lopuksi X-Pilot toivottaa hyviä lentoja sitten millä paramoottorilla sitten lennätkin, koska tärkeintähän on, että olet itse tyytyväinen paramoottoriisi ja voit luottaa siihen ilmassa oli merkki sitten mikä tahansa tai kiinnitys ylhäällä tai alhaalla. X-Pilotin suosituksen kanta on kuitenkin tällä hetkellä selviö, mutta muuttu heti jos siihen tarvetta tulee, eli jos joku tekee paremmin asiat kuin P.AP. eli…. Hondan paramoottoria odotellessa 
.
- X -
P.S: Ennen kuin ostat uutta paramoottoria, niin tutustu eri merkkeihin avoimin mielin ja vertaa niitä itse. Jos mahdollista, niin jos et pääse testilentämään, niin ainakin kylmätyypitä paramoottori laittamalla se päällesi ja kokeilemalla miten se käy ja käynnistyy + koe riipu paramoottori jos mahdollista. Katso yksityiskohtia ja vääntele kehikkoa… tämä on parasta suositusta mitä itsellesi voi antaa, eli omakohtainen tutustuminen.
P.S.S: Kaikilla paramoottoreilla opit lentämään ja ilmaan niillä pääsee useinmiten, eli lue tätä artikkelia tämä muistaen. Tässä artikkelissa on vain menty pintaa syvemmälle kysymykseen miksi…
Seuraavassa käyttäjien kokemuksia P.AP. paramoottoreista… mitään lisäämättä ja mitään poistamatta, eli ensimmäisenä Kokkosen Jarin (Pilotin lentoonlähtöpaino noin 144 / 151kg) kokemuksia P.AP. ROS125:
Lokakuun puolivälissä tuli vuosi täyteen Pap1400 Ros 125: selle. Potkuri on 125cm. Nyt uskaltaa jo jotain vertailua tehdä entisiin, kun on vähän oikeaa kokemusta. Vanhahan on Clementen Mini2 112cm potkurilla.
Vaihdoin silloin toimivan kamppeen tähän uuteen. Sen verran toimivuus epäilytti jotta en uskaltanut luopua vanhasta. Kumminkin aktiivisten lentäjien palaute osoittautui luotettavaksi ja ongelmia kestävyyden suhteen ei ollut pahemmin.
Samassa nipussa tuli tänne 4 vastaavaa kampetta ja olikin hyvä aloittaa kouluttamaan kun itse lensi samanlaisella. Joka koneessa kun on omat niksinsä, niin moottorin käytössä kuin lentämisessäkin.
Alkuun lentokokemuksia. Ensimmäisillä starteilla huomasin tosi huonon tuntuman siipeen. Tuntui että tällähän ei pääse ilmaan ollenkaan. Muutamia asioita jotka siihen vaikutti:
- Ripustuspiste on alempana(5cm) suhteessa pilottiin. Kädet jää hiukan koukkuun startissa.
- Vapaakytkin kone ei aiheuta yhtään ilmavirtaa siipeen niinkuin suoravetoinen tekee
- Isomman kehikon kyllä huomaa startissa.
Tein paljon starttireeniä ja tuntumat palautui kohtuullisiksi. Samoin pieni kaasunkäyttö( potkuri pyörii kuten suoravetoisissa) oli eduksi. Lisäksi huomasin että on eduksi avata kaasu jo aikaisemmin verrattuna entiseen koneeseen. Tässä teho tulee pienellä viiveellä eikä samanlaisena raakana kuin vanhassa.
Ja kun jalat irtoaa maasta ,liekö painonpudotuksesta (8kg moottorissa) johtuen niin tuttua heiluria ei tule? Vanhalla joskus turve lensi pellosta, niin liki mentiin heilurin jälkeen. Toinen asia on jarrujen käyttö, niitä käytän startissa paljon enempi. Liekö sitten se syynä? Jokatapauksessa lentoon lähtö on rauhallisempi kaikessa suhteessa.
Toinen asia on penkin toiminta. Se on parempaa verrattuna Clementeen. Sama on laskussa ja nousussa. Tässä penkkiä ei tarvii ajatella, se on siellä missä pitääkin. Clemussa piti löysätä jalkaremmejä laskuun tullessa jotta pääsi kunnolla roikottaan. Samoin lähdössä piti ne kiriä tiukalle jotta penkkiin plumsahtaa kivasti.
Penkki on molemmissa samaa M-kokoa joka tuntuu selän pituuden puolesta sopivalta mulle(186cm). Clemun penkkiin on helpompi mennä maassa, Papissa on yksi remmi esteenä. Lisäksi Clemun armit on sopivan “joustavat” jotta väliin voi muljahtaa hienosti.
Lennossa sitten painopiste toimii Papissa aavistuksen paremmin. Mitää isoa eroa ei kumminkaan ole. Clementen penkki on taasen mukavempi istua. Siinä on jaloille enemmän tilaa ja selkätoppaus on paksumpi. Jalat menee Papissa joskus tunnontomiksi kun istuimen etuosa puristaa koipia. Pitemmillä siivuilla pitää välillä roikkua remmeissä ja vaihdella kankkua.
Tärinät lennolla on hiukan kaksijakoisia. Pitkä potkuri aiheuttaa kovempaa tärinää varsinkin pienillä kierroksilla. Esimerkiksi kuvatessa, vaakalennossa tärinä tuntuu Papissa enemmän. Osasyy varmaan Clemun penkin paremmissa toppauksissa? Tyhjäkäynnillä taasen Pappi ei tärise juuri ollenkaan. Samoin kovemmilla kiekoilla. Clemussa pahin tärinä ajoittuu sellaisille 0.5m/s nousuun. Tässä taas juuri vaakalentoon.
Suoritusarvoista vois sanoa että Pappi pukkaa penkkiin 53kg ja Clemu 60kg. Ilmassa tämä tarkoittaa 1.2m/s ja 1.6m/s nousunopeuksia mun painoilla.(oma paino 90kg)
Kulutus on Clemussa 4.6l/h ja Papissa 4.0l/h.
Kaasun painamisesta täyteen työntöön kuluu Clemussa huomattavasti vähemmän aikaa. Vähän kuin vertaisi vanhaa nelarikevaria ja 250cc crossipyörää…
Ääni taas on PaPissa huomattavasti(ja huomattu) hiljaisempi.
Laskuissa sitten Pappi on vapaakytkimineen etopeli. 99% laskuista tulee nykyään motti käynnissä. Tästä on se hyvä puoli jotta kelin pinnoissa osoittauduttua huonoksi, voi tehdä vielä ylösvedon. Tai vastaavasti tultua tehoilla laskuun jolloin laskut on tosi pehmeitä. Samahan onnistuisi suoravetoisellakin mutta jokin psykologinen juttu vain estää.
Ja tärkeintä, kestävyys.
Vuodessa tuli tiimaa 135h ja 158 lentoa. Koko aikana ilmenneitä vikoja:
-sammutusnapin johto poikki (56h kohdalla)
-pakoputken molemmat jouset poikki, perättäisillä lennoilla (60h kohdalla)
-pakoputken ja änkkärin välikumi poikki(70h kohdalla)
Muuta en ole havainnut tai muista. Männän vaihdoin huoltona 112h kohdalla ja kytkimen puhdistin 90h kohdilla. Samoin öljyt vaihdoin vaihteistoon, jossa ne vielä olivatkin tallella.
Taas Clemussa (Clemente Simonini mini2+) tapahtuneet viat (on nyt 141h):
-pakoputken kiinnike katkesi (10h)
-kumi pakoputken ja äänenvaimentimen väliltä poikki (n. 110h)
-yksi jousi pakoputkesta poikki(n.50h)
-tankin huohotin lensi mäkeen(1h)
-runkoputkissa murtuman alut jälkiasennus vahvikkeiden kohdalla
-säilytyksen aikana imuvaimentimen kiinnityskumi kaasariin oli haprastunut.
Nuo pakoputki hommat korjaantui uudemmassa versiossa. Vaimennin on kahdesta kohtaa kiinni ja tuessa on vahvike. En tiedä uusi menneen rikki siitä kohti.
Lisäksi tiedän tapahtuneen Clementellä:
- potkurin hihnapyörän pesä väljäksi
- murtumia startin korvakoihin
- akkuja on särkynyt huonon kiinnityksen vuoksi.Tärisevä akku hajoaa fyysisesti ja lisäksi johdot katkeilee.Tuon välttää kun vetää akun jämäkästi kiinni.
- pakoputken alkukäyriä on murtuillut. Materiaali on ohutta ja värinät aiheuttaa väsymiä.
Pakkolaskuja on tullut muutamia P.AP.illa:
- 3x on bensa loppunut
- 2x on bensaa ollut alle 3l tankissa startissa jolloin moottorin kallistuessa järjestelmä hörppää ilmaa.
- 3x on sammutusnappia painettu tahattomasti. Näistä 2x startissa on jarrukahva aiheuttanut moisen. 1x kuvaajan käsi…
- 1x varsinainen vika. Eli bensatankin huonotinletkun kiertyminen ja meno luttuun. Tällöin 1.5h lennon jälkeen kone ookasi kirkon kuvauksessa. Onneksi piha oli iso…
Lisäksi huomioita muualta:
- jos konetta lämmittää selässä liian laakana, lentää vaihteistosta öljyt mäkeen.
- tankin taustarauta kannattaa ottaa irti ja hioa kulmat pyörtäviksi. Muuten voi tankkiin tulla reikä.
- muutamissa on tosin valmiiksi tankkivuotoja jo tullessaan
- joka kolmannesta puuttuu kehikosta tappi johon voi ripustaa vaikka paskapaperia.
Omia huomioita:
-kehikko on jämäkkää tekoa.
-armit on todella hyvät ja jämäkät
-armien kiinnityskohta on paljon tukevampi kuin Clemussa. Myös runkoputki on jämäkämpää.
-2 osainen kehikko on tosi nopea kasata ja purkaa. Pelastusvarjon pikakiinnitys on asia joka pitäisi kopioida kaikkiin vastaaviin.
-Kone käynnistyy hyvin. Yleensä ekalla ja jääpi 90% pyörimään ilman mitään toimenpiteitä.
-Pakkasessa pääsuutin on hiukan pieni. Tällöin vaihtoehto on säätää pientä puolta rikkaalle josta sitten riittää kakkua pääsuuttimellekkin.Muuten kone pelailee hyvin…
Tämmösiä havaintoja täältä.
Seuraavaksi taas Olavi Rädyn käyttökokemukset hieman tehokkaammasta P.AP.ista eli P.AP. F200:
Tässäpä olis kokemuksiani omasta PAPista (ja hieman kaverinkin mosasta), jolla tulee pian 2v täyteen.
Sain oman PAPini helmikuussa 2008, eli kohta on kaksi vuotta täynnä. Tämä oli ensimmäinen isolla koneella oleva PAPi Suomessa. Käyttötunteja on tullut noin 150h. Motul 710 öljyä 3% bensan sekaan.
Alussa tuli käytettyä ”etulaukkua”, jossa oli mittarit tarralla kiinni. Sittemmin jätin laukun pois. Niinpä usein tuli lennettyä ilman korkeusmittaria ja aivan tarkkaa lentotuntimäärää ei ole. Yleensä on navigaattori tai gepsi nopeusmittarina ja löytyyhän siitä lentoajatkin, kun muistaa nollata ennen lähtöä.
Nyt näillä pakkasilla väsäilin kiinteät kannattimet mittareilla (korkeus ja pakokaasun lämpötila) valjaisiin. Jos osoittautuu toimivaksi, niin jatkossa ne ovat aina mukana.Kiinteä peilikin tuli laitettua polttoaineen määrän tarkkailua varten.
TEHTYJÄ KORJAUKSIA:
1. Heti uutena, parin kuukauden käytön jälkeen pakoputken pultit aukesivat ja kierteet hajosivat. Tästä tuli pienet vauriot potkuriin. Korjasin kierteet Helicoililla ja laitoin pultteihin varmistuslangat. Sen jälkeen ovat pultit pysyneet kiinni. Tehtaalta tuli asiasta myös korjauskehotus, mutta minulle vaurio oli jo sattunut (ja oli myös jo korjattu).
2. Tehtaalta tuli korjauskehotus akun heilumisen estoon. Korjasin asian ohjeiden mukaan siliconilla.
Mitään muita korjauksia ei ole tarvinnut tehdä. Kone lähtee hyvin käyntiin pakkasessa ja lämpöisessä, kylmänä ja lämpöisenä. Mitään säätöjä ole tehnyt. Hyvin käy tyhjäkäyntiä, eikä tyhjäkäynti tarvitse olla iso.
KÄYTTÖKOKEMUKSET YM.
Paino: Mosan punnittu kuivapaino 30kg. Mosa on ”kapea” ja painopiste tulee lähelle selkää, niin mosa tuntuu hyvin kevyeltä. Mosa ei ”paina” hartioita ja tämä selässä kävelee pidemmänkin matkan.
Moottori: 200cc moottori, tehoja 27hv 7500rpm, elektroninen sytytys. Kaasaria en ole säätänyt alkusäätojen jälkeen ollenkaan. T-ruuvi on viimeisen vuoden ollut säätämättä samassa asennossa. Hyvin on käynnistynyt ja hyvin on toiminut.
Käynnistys: Sähköstartti. Akkuna NICd kennot 12kpl, jolloin jännite on 14,4V. Tämä jaksaa pyörittää starttia hyvin ja tosi hyvin on käynnistynyt . Erillisellä laturilla lataan akkuja hyvin harvoin. Tänä talvena tuli lentotaukoa lähes kaksi kuukautta, niin latasin ennen starttia. Yleensä en lataile. Mosan laturi riittää.
Potkuri: 3-lapainen 125cm hiilikuitupotkuri. Minulla nyt käytössä 3-lapainen 130cm potkuri.
Työntö: Työntö riittää tyvin 100kg äijälle ja raskaammallekin (PAP on saanut testeissä parhaimmillaan 78kg työnnön).
Tärinä: Pienillä kierroksilla kone tärisee, mutta lennolla isommilla kierroksilla tärinät pienenee, eikä se häiritse minua.
Melu: Isosta tehokkasta koneesta lähtee meluakin enemmän, kuin pienistä. Tässä on pakarissa erillinen äänenvaimennin jamyös imuilman äänenvaimennin ja näin äänet ovat hyvin kohtuulliset. On selkeästi hiljaisempi, kuin edellinen mosani Walkerjet RR jossa oli vain tehoputki, eikä imuilman äänenvaimenninta.
Kulutus: Tarkkaa mittausta ei ole. Jonkin verran vähemmän kuluttaa, kuin edellinen mosani (Walkerjer RR Simo).
Kehikko: 2-osainen rosteri kehikko. Kehikon halkaisija 140cm. Kehikko on hyvin viimeistelty. Osat käy toisiinsa tosi hyvin. Kehikko on myös hyvin jämäkkä ( 2-osainen on jämäkämpi kuin 3-osainen ). Kertaakaan ei ole hitsattu. Mikään ei ole hajonnut. Ei ole vielä minkäänlaisia murtumia tai muita hajoamisia kehikossa. Tämä 2-osainen kehikko on hyvin nopea purkaa ja kasata. Purkuun tai kasaukseen ei kulu minuuttiakaan aikaa.
Valjaat: Valjaisiin pääsee hyvin istumaan, mutta hieman täytyy penkkiä vetää alle, että istuinasento on hyvä ja tukea myös reisillä hyvin. Näissä istuu pidemmänkin tovin.
Kampeaminen: Kampeamisen kompensointi on tehty onnistuneesti, eikä mosa kampea.
Pelastusvarjo: Alussa hieman vierastin pv:n paikkaa pään päällä. Nyt se tuntuu oikein hyvältä paikalta.
Kaasukahva: Kaasukahva on siro ja pienehkö isompaan kouraan. Kahvan remmi on turhan lyhyt talvihanskan kanssa. Ompeleet ratkomalla ja uudelleen ompelemalla saa pituutta n. 20mm lisää ja se minulle riittääkin. Cruiseri ei oikein pidä pidemmän päälle. Ruuvi saisi olla isompi samoin ruuvin nuppi.
Tankki: Tankki on kohtalaisen iso 13,5 litraa ja riittää hyvin normilentoihin. Joissakin tankeissa on valuvikaa ja seinämä saattaa olla jostain kohdalta ohut.
Armit: Armit ovat hyvin jämäkkää tekoa. Samoin armien kiinnitys kehikkoon.
Laatu ja viimeistely: Hyvin laadukkan oloinen peli. Viimeistely myös tehty hyvin. Sähköt, bensaletkut ym. laadukkaista osista ja hyvin tehty. Tämä on valmiiksi saakka tehty, ei tarvitse heti uusia osia värkkäämään.
YHTEENVETO LYHYESTI: Hyvin laadukkasti valmiiksi saakka tehty alakiinniteinen mosa. Hyvin käynnistyy ja käy hyvin (kylläkin hieman täristäen). Ei ole tarvettä säädellä eikä vaihdella suuttimia tms. Kestävä kehikko, pakoputki ym. pidempäänkin ajoon. 2-osainen kehikko on suosikkini, on se niin nopea purkaa ja kasata. Tässä on ollut ajatus mukana, toteutus ja laatu hyvä. Mielestäni hyvä vaihtoehto isommille pojille.
KÖYHÄLLÄ EI OLE VARAA OSTAA ”HALPAA” (ja jos haluaa lentää):
Kaveri osti ”halvan” mosan (Castellusio), jossa on vain käsistartti, eikä vapaakytkintä. Mosaa oli hyvin vaikea saada käyntiin maassa ja selässä aivan mahdoton. Lennoista ilman apuria ei tahtonut tulla mitään. Potkurin pyöriessä koko ajan kun laittaa siipeä kiinni jne. niin vaikeuksia voi tulla. Niinpä kaveri tilasi ko. mosaan starttimoottorin. 1,5 vuotta joutui heppu starttimoottoria odottamaan. Kaveri osti myös triken. Ko. mosa oli kuitenkin liian tehoton trikeen, niinpä kaveri tilasi tehokkaamman paramoottorin Roccon. Tämän uuden mosan pakoputki ei kestä ollenkaan. Vajaan 15 käyttötunnin aikana on hajonnut jo neljä kertaa. Koko ajan on pelko, että pakoputki hajoaa huonossa paikassa ja tulee pahaa jälkeä (potkuri, siipi punokset menee). Nyt heppu tilasi tähän uudenmallisen pakoputken ( vaikka asia on täysin selvästi maahantuojan takuuasia ) varmaan heppu maksaa itse tämänkin. Saas nähdä kuinka kauan tätä pakoputkea odotellaan. Mosassa on sähköstartti. Pienen lyijyakun teho ei pakkasella riittänyt kunnolla pyörittämään eikä sillä käynnistynyt. No onhan siinä narukin mistä kiskoa. Narun sisäänkelaus ei kuitenkaan toiminut. Saatiin mosa kuitenkin kiskottua käyntiin. Onko tämä halpaa??? No lentoja tulee vähemmän ja bensaa kuluu vähemmän (kun täytyy koko ajan jotain rempata).
Toinen kaveri hommasi sai juuri uuden mosan ja se on PAP F200. Kaveri tuumasi, että se on kuin tehtaassa tehty. Tosi hyvin viimeistelty. Jotain pientä kehitystä on tullut 2v. aikana minun mosaani verrattuna. Mosaa en ole vielä nähnyt, mutta varmaan seuraavalla lentoreissulla.
t Olavi
P.AP. Päivitti kevyitä moottoreitaan 26.1.2010 tästä klikkaamalla lisää näistä uusista tulokkaista.